Rakas sinä,

sinun ei tarvitse tietää tai toteuttaa sen enempää kuin tämä hetki.

Ei sen enempää kuin se askel, jonka jalkasi ottaa juuri nyt. Ei sen enempää, kuin tuntea onko alusta pehmeä vai kova. Lämmin vai kylmä. Kutsuva vai luotaantyöntävä.

Tuntea onko askeleesi kevyt vai raskas, määrätietoinen tai kepeä, lempeän hidas vai vaativan kiireinen. Mihin sinulla olisi kiire?

Sinun ei tarvitse varautua muuhun kuin tähän hetkeen. Tähän sisään hengitykseen tässä ja nyt. Ja päästää se ulos.

Juuri nyt. Sisään, ja ulos.

Kuunnella onko hengitys pitkä vai lyhyt. Onko se vuolas ja syvä, vai ohut ja pinnallinen. Soljuuko ilma vatsaan asti vai juuttuuko se jo rinnan kohdalle?

Hengitätkö helpotuksen säteitä särkevään selkään ja jännittyneisiin hartioihin, vai karkaako elintärkeä happi kehostasi huomaamatta.

Rakas sinä,

sinun ei tarvitse kantaa taakkaa kipuna kehossasi. Ei tarvitse uuvuttaa mieltäsi suunnittelemalla mitä tänään tapahtuu, mitä teet, missä järjestyksessä.

Sinun tarvitsee vain katsoa ja luottaa. Antaa itsellesi tilaa ja aikaa huomata.

Jaksaako kehosi olla vahva ja aktiivinen. Kaipaako se lepoa ja lempeyttä, vai kenties ravistelevaa ja hikoilevan raskasta treeniä. Uusiutumista?

Kaipaako mielesi helppoutta, vapautta ajatustyöstä ja organisoinnista. Vai onko mielesi levoton ja valmiina haasteisiin. Haaveileeko se kauneudesta, linnun laulusta, rakkauden tunteesta.

Kuuntele sitä.

Vastaa siihen.

Älä aikatauluta, tai suunnittele. Et voi tietää mitä kehosi kertoo sinulle huomenna tai ensi viikolla.

Rakas sinä, kuunteletko kun sisäinen kriitikkosi puhuu sinulle? Sen lauseisiin kuuluu sanat

“sinun pitäisi…”

“jos olisit parempi…”

“voisit edes…”

Se puhuu pakosta, kiireestä, huonoudesta.

Sen lauseet sisältää rumimmat sanat, joita sinusta voisi käyttää. Ne, mitä kukaan ei julmuudessaan sinulle sanoisi.

Käske sen äänen, niiden lauseiden ja rumien sanojen, lempeästi, olla hiljaa.

Käske sen laskeutua rauhaan. Käske sen olla suopea itselleen ja antaa itselleen tilaa ja aikaa ottaa yksi rakastava askel kerrallaan. Yksi syvä, ymmärtäväinen hengitys kerrallaan. Käske sen kuunnella sitä upeaa elämäntäyteistä kehoa, jossa asuu.

Aina on mahdollisuus, ettei se kuuntele sinua, rakas sinä.

Mutta kuuntele sinä itseäsi ❤

 

Photo by Aziz Acharki on Unsplashaziz-acharki-Br_-BLjGxA4-unsplash

 

Leave a comment