Pitäkää minusta kiinni
kukat, perhoset, puutarhan linnut.
Tarttukaa minuun, 
älkää päätästäkö irti.

Vaikka syksy tuleekin
ja vie minut taas,
älkää lähtekö minusta.

Viipyile ihollani lämmin vesi,
pisaroina valuen pitkästi ja hartaasti. 
Niin, että varmasti tunnen ja tiedän,
enkä unohda voimaa 
jolla ponnistan syvyyksistäsi,
vireyttä, jonka peset esiin.

Kuiskailkaa korvaani kesän äänet. 
Pulputkaa suloisina sanoina.
Soljukaa kauniina kirjaimina
silmieni väliin, 
sormieni päihin.

Älkääkä antako minun unohtaa,
unohtua kylmän keskelle.